Kirjailijaesittely
Florbela Espanca
Florbela Espanca (1894–1930), oikealta nimeltään Flor Bela d’Alma da Conceição, tunnetaan Portugalissa erityisesti voimakkaan feministisestä runoudestaan, mutta hän kirjoitti myös paljon proosaa. Tähän teokseen on valittu suomennettavaksi viisi Espancan novellia. Tätä ennen hänen tuotantoaan ei ole käännetty lainkaan suomeksi.
Espancan äiti kuoli 29-vuotiaana vuonna 1908. Muutama kuukausi sen jälkeen Espancasta tuli yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista Liceu André de Gouveiassa, perinteisesti miehille tarkoitetussa opinahjossa Évorassa. Hän keskeytti opiskelunsa siellä, mutta opiskeli myöhemmin Lissabonin yliopistossa.
Monet Espancan proosateksteistä käsittelevät tai sivuavat jollain tavalla kuoleman teemaa. Niiden sävy ei kuitenkaan ole välttämättä synkkä. Tähän kokoelmaan valitut viisi novellia eivät tee tästä poikkeusta.
Florbela Espancan veli kuoli lento-onnettomuudessa, mikä vaikutti häneen syvästi. Veljen kuolema inspiroi Espancaa kirjoittamaan teoksen As Máscaras do Destino (”Kohtalon naamiot”). Tuosta teoksesta on peräisin kolme tämän kokoelman tarinaa: Kuollut nainen, Kuolleet eivät palaa ja Manuel Garcian intohimo.
Vuosina 1915–1917 Espanca kokosi kaikki siihenastiset runonsa teokseen nimeltä O livro D’ele (”Hänen kirjansa”), jonka hän omisti veljelleen. Vuonna 1927 hän julkaisi teoksen O domino Preto (”Musta viitta”), josta on peräisin tämän teoksen tarinoista kaksi: Rikos Pinhal do Cegossa ja Musta viitta.
Florbela Espanca riisti hengen itseltään kolmantenakymmenentenä kuudentena syntymäpäivänään. Espancan merkitys Portugalin kirjallisuudessa perustuu ennen kaikkea hänen omaperäiseen runoilijanääneensä ja rohkeuteensa kuvata naisen sisäistä maailmaa. Hänen tuotantonsa on sä ilyttänyt asemansa portugalilaisen lyriikan klassikkona.Espancan merkitys Portugalin kirjallisuudessa perustuu ennen kaikkea hänen omaperäiseen runoilijanääneensä ja rohkeuteensa kuvata naisen sisäistä maailmaa. Hänen tuotantonsa on säilyttänyt asemansa portugalilaisen lyriikan klassikkona.
Pääteokset (poimintoja)
- Livro de Mágoas (1919). ”Surujen kirja”, esikoisrunokokoelma, jonka keskeisiä aiheita ovat yksinäisyys, rakkaus ja kärsimys.
- Livro de Sóror Saudade (1923). ”Sisar Kaipauksen kirja”, rakkauden ja kaipauksen sävyttämä sonettikokoelma.
- Charneca em Flor (1931, postuumisti). ”Kukkiva nummi”, intohimoa, elämänhalua ja naisen itsenäisyyttä korostava runokokoelma.
- As Máscaras do Destino (1931, postuumisti). ”Kohtalon naamiot”, kuolemaa, kohtaloa ja inhimillisiä ristiriitoja käsittelevä novellikokoelma.
- O Dominó Preto (1982, postuumisti). ”Musta viitta”, novellikokoelma.
