Miksi ranskalaiset klassikot kuuluvat myös suomalaisille lukijoille?

Miksi lukea klassikoita aikana, jolloin uusia kirjoja ilmestyy enemmän kuin koskaan? Miksi palata kahdensadan vuoden taakse, kun nykyhetki tuntuu täyttyvän jatkuvasti uusista tarinoista, ilmiöistä ja puheenaiheista?

Vastaus on yksinkertainen: klassikot eivät ole säilyneet siksi, että ne ovat vanhoja. Ne ovat säilyneet siksi, että ne ovat edelleen eläviä.

Suuret teokset puhuttelevat sukupolvesta toiseen, koska ne käsittelevät ihmiselämän peruskysymyksiä: rakkautta ja petosta, kunnianhimoa ja epäonnistumista, valtaa ja rahaa, oikeutta ja vääryyttä, toivoa ja menetystä. Aika vaihtuu, mutta ihminen muuttuu hitaasti.

Ranskalaisella kirjallisuudella on tässä historiassa erityinen asema. Ranska oli vuosisatojen ajan eurooppalaisen kulttuurin, politiikan ja ajattelun keskus. Samalla siellä syntyivät monet modernin romaanitaiteen tärkeimmistä muodoista: realistinen romaani, psykologinen henkilöhahmo, yhteiskuntaa tarkasteleva kertomus ja yksilön sisäisen elämän kuvaus.

Kun luemme ranskalaisia klassikoita, emme lue vain yhden maan kirjallisuutta. Luemme eurooppalaisen kulttuurin ydintä.

Klassikot eivät kuulu vain alkuperäiskielelle

Usein ajatellaan, että klassikoita olisi hyvä lukea alkuperäiskielellä. Ajatus on ymmärrettävä, mutta käytännössä rajallinen. Harva suomalainen lukija lukee sujuvasti ranskaa siinä määrin, että 1800-luvun vivahteikas proosa avautuisi vaivatta.

Siksi laadukas suomennos on kulttuuriteko.

Hyvä käännös ei ainoastaan siirrä sanoja kielestä toiseen. Se siirtää sävyt, rytmin, ironian, tunnelman ja ajattelun. Se tekee mahdolliseksi sen, että suomalainen lukija voi kohdata teoksen omalla kielellään – ilman että teoksen voima katoaa.

Suomen kieli ansaitsee maailman kirjallisuuden suuret teokset. Jokainen onnistunut suomennos laajentaa samalla myös suomen kielen ilmaisukykyä.

Kaikkea ei ole vielä suomennettu

Yllättävän moni merkittävä eurooppalainen klassikko on edelleen jäänyt suomalaisilta lukijoilta saavuttamatta. Osa teoksista on suomentamatta kokonaan, osa on saatavilla vain vanhoina tai vaikeasti löydettävinä laitoksina.

Se merkitsee, että kirjallisuutemme yhteinen kirjahylly on vielä kesken.

Me uskomme, että suomenkielisillä lukijoilla on oikeus löytää myös ne teokset, jotka ovat odottaneet vuoroaan liian kauan tai joiden suomennosta ei ole saatavilla. Kirjallisuuden historia ei ole suljettu museo, vaan jatkuvasti täydentyvä kokonaisuus.

Siksi haluamme etsiä niitä kirjoja, jotka ansaitsevat tulla luetuiksi nyt.

Esimerkkinä uutuutemme, Honoré de Balzacin pienoisromaani Eversti Chabert

Kustantamomme keväällä 2026 julkaistu uutuus on Honoré de Balzacin väkevän pienoisromaanin uusi suomennos Eversti Chabert (Le Colonel Chabert, 1832).

Tarina alkaa lähes uskomattomasta tilanteesta. Mies, jonka kaikki luulivat kuolleen sodassa, palaa takaisin, mutta maailma on ehtinyt järjestäytyä uudelleen ilman häntä. Hänen omaisuutensa, asemansa ja jopa identiteettinsä ovat valuneet toisten käsiin.

Kuka ihminen on, jos yhteiskunta ei enää tunnusta hänen olemassaoloaan?

Balzac käsittelee teoksessa oikeutta, rahaa, sosiaalista asemaa, muistia ja ihmisarvoa tavalla, joka tuntuu yhä ajankohtaiselta. Vaikka tapahtumat sijoittuvat 1800-luvulle, niiden moraalinen paino osuu myös nykyhetkeen.

Juuri tällainen on klassikon tunnusmerkki: se kertoo menneisyydestä, mutta puhuu nykyisyydelle.

Miksi tämä työ on tärkeää juuri nyt?

Elämme nopean tiedon, lyhyiden sisältöjen ja hetkellisen huomion aikaa. Siksi hitaasti avautuva, ajatuksia syventävä kirjallisuus on entistä arvokkaampaa.

Klassikot tarjoavat perspektiiviä. Ne muistuttavat, että tämän päivän kysymykset eivät syntyneet tänään. Raha, valta, identiteetti, yhteiskunnallinen nousu, epävarmuus ja rakkaus ovat kulkeneet ihmisen mukana vuosisatoja.

Samalla klassikot tarjoavat vastalääkkeen pinnallisuudelle. Ne pyytävät lukijalta aikaa, mutta antavat vastineeksi syvyyttä.

Impromptun tehtävä

Impromptu haluaa tuoda suomeksi ranskalaisen (ja myös muun ns. romaanisen kielialueen!) kirjallisuuden klassikoita suomalaisille lukijoille.

Ranskan valloituksen aloitimme Catherine Pozzin Agnèsilla vuonna 2023 ja jatkamme nyt Honoré de Balzacin Eversti Chabertilla, mutta emme lopeta siihen.

Etsimme edelleen teoksia, joissa yhdistyvät kirjallinen laatu, historiallinen merkitys ja elävä puhuttelevuus. Kirjoja, jotka ansaitsevat uuden elämän suomen kielellä. Kirjoja, jotka voivat löytää lukijansa juuri nyt. Lisää Balzacia? Entä Victor Hugo? Tai Guy de Maupassant?

Klassikot eivät kuulu vain menneisyyteen.

Ne kuuluvat kaikille, jotka lukevat.